Jag höll följande tal på Lappträsk kommuns självständighetsfest på Lappträsk församlingshem där vi firade Finland 100 år. Dagen började med att stå hedersvakt vid hjältegravarna och fortsatte med tvåspråkig högmässa i kyrkan och avslutades med lunchservering med program på Församlingshemmet. En väldigt stämningsfull dag.
Ärade veteraner, lappträskbor, festpublik. Arvoisat veteraanit, lapinjärveläiset, juhlaväki.
Tämä puhe on kaksikielinen mutta toivon että pysytte mukana. Detta tal är tvåspråkigt men jag hoppas ni hålls med.
Idag är det 100 år sedan Finland blev självständigt och jag har äran att hålla tal för er här på Lappträsk församlingshem. För att förstå var vi är idag och hur vi kommit hit så är det bra att läsa historia och det är en färgrik historia att läsa. Under 100 år händer en massa men jag försöker lyfta upp det jag tycker har varit viktigt.
Sadassa vuodessa on ehtinyt tapahtua paljon meidän pienelle kansalle isossa maassa. Suomen itsenäisyyden alkuvuodet oli tapahtumarikasta kun maassamme käynnistyi aika nopeasti itsenäisyyden jälkeen sisällissota joka aiheutti haavoja meidän kansaan joiden arvet näkyvät vielä tänään paikoittain.
Lapinjärvellä sisällissodassa 25 henkeä menetettiin, niistä 8 valkoisesta puolesta ja 17 punaisesta puolesta. Lapinjärvellä oli monta aktiivisia suojeluskuntaosastoja ja lapinjärveläisiä liittyi myös Lahden punakaartiin. Nämä olivat vaikeita ja riitaisia vuosia lapinjärveläisille. Lapinjärvellä käytiin myös taisteluita muun muuassa rudumilla sekä lapinkylässä. Muistona näistä vaikeista vuosista meillä on valkoisten muistokivi vanhalla hautausmaalla ja vastaavana muistokivenä punaisille Kalle Kuuselan ja Otto V. Aallon hautauskivet, joka oli aktiivisia punakaartissa. Yhdestä vaikeasta sodasta jossa naapurit taistelivat naapureita tuli sitten vastaan yhdistävä taistelu Suomen itsenäisyydestä.
Sommaren 1939 var en orolig tid och man anade oro i luften. I september 1939 mobiliserades den finska fältarmén. Största delen av de inkallade från Lappträsk placerades i 4 divisionen, de svenskspråkiga i infanteriregementet JR 10 och de finskspråkiga i JR 11. Större strider i vilka lappträskbor deltog var vid försvaret av Marjapellonmäki i början av februari 1940 och vid slutstriderna vid Viborgska viken i februari-marsskiftet. I Vinterkriget stupade eller försvann 83 lappträskbor på slagfälten.
Jatkosodassa suurin osa lapinjärveläisistä sijoitettiin JR kahteenkymmeneenneljään, JR neljään sekä JR neljäänkymmeneenviiteen. Nämä rykmentit kuului neljänteen armeijakunnan kahdeksanteen divisioonaan. Kahdeksas divisioona taisteli muun muuassa Viipurin taistelussa, Syvärillä ja myöhemmin Karjalan Kannaksella. Nämä nuoret lapinjärveläiset miehet taistelivat totisesti itsenäisyydemme puolesta enemmän kuin kukaan on sen jälkeen tehnyt. Jatkosodassa kaatui tai katosi 71 lapinjärveläistä taistelukentillä.
Detta är i mina öron en fruktansvärd mängd unga pojkar och män som aldrig återvände från fronten från en liten kommun. Lappträsk kommun har bidragit i att hålla oss självständiga i de stora krigen och det ska vi var tacksamma över idag. Då har jag inte ännu nämnt de uppoffringar som gjordes på hemmafronten. Hemmafronten blev inte utsatt för några direkta krigshandlingar förutom något enstaka stridsplan som kraschade i Lappträsk och en bombning sommaren 1940 som dock som tur inte vållade någon nämnvärd skada.
Sota kuitenkin aiheutti muita isoja muutoksia kotirintamalla. Huoli läheisistä jotka olivat rintamalla oli kova ja suru-uutiset kaatuneista läheisistä oli kova paikka jokapäiväisessä elämässä. Sotatoimet vaati lisätöitä kotirintamalle kun piti tehdä enemmän töitä vähemmällä ihmismäärällä. Se mitä myös vaikeutti työntekoa oli että työhevoset ja hevoset annettiin valtion käyttöön. Jo 1939 otettiin Lapinjärveltä 194 hevosta, josta 37 ratsuhevosia ja 157 vetohevosia. Tämä oli jopa viidesosa seudun hevosista. Välirauha tuli vihdoin 19.9.1944 ja miehet kotiutettiin sen syksyn aikana. Kuudes heinäkuuta 1948 paljastettiin sankarihauta missä tänään aikaisemmin käytiin.
I vår 100-åriga historia har vi dock inte bara krigat trots att det är det vi brukar lyfta upp vid självständighetsdagen. Det beror antagligen på att det är de gånger som självständigheten varit på spel. Vi har också värnat om vår självständighet genom att utveckla landet till vårt eget. Vi har godkänt allmän läroplikt 1921 och börjat bilda vår befolkning. Vi har också utvecklat bildningen i landet och på det sättet blivit en av de mest jämlika och välutbildade i världen.
Politiken och det kommunala beslutsfattande har också förändrats under vår självständighet. Nämnas kan att år 1924 röstade totalt 7 personer i kommunalvalet av 2102 röstberättigade. Jag antar att man inte gjorde så mycket kampanj på den tiden. Vi har dock senare i kommunens historia varit exemplariska i valdeltagande med flera val över 80 % valdeltagande. Dock har valdeltagande blivit lite sämre på de senaste åren vilket vi måste bli bättre på men det kan vi göra tillsammans.
Koko Suomen itsenäisyyden aikana Lapinjärvellä on ollut monta eri yhdistyksiä jotka ovat tehneet tärkeäätä työtä. Meillä on ollut aktiivisia nuorisoseuroja jotka ovat kehittäneet seutua ja opettanut hyödyllisiä tietoja meidän nuorille. Meillä on ollut kyläyhdistyksiä jotka ovat kehittäneet kyliä sekä tuoneet erilaisia vapaa-aika-aktiviteettejä sekä uusia harrastusmahdollisuuksia. Meillä on ollut vapaaehtoisia palokuntia sekä metsästysyhdistyksiä. Nämä kaikki yhdistykset ovat tehneet ja tekee hyvää kylien ja kunnan yhteishengelle. Yhdessä voidaan tehdä mitä vain.
En annan sak som har utvecklats under dessa 100 år är Social- och hälsovården. Social- och hälsovården och det sociala skyddsnätet i Finland och i Norden är ett av de bästa i hela världen. Vi tar hand om våra sjuka och våra äldre och det ska vi också göra i framtiden. Vi hör stolt ihop med den västliga världen och är i fronten för utveckling av social- och hälsovården. Där ska vi också hållas vilket betyder att vi måste utveckla vår social- och hälsovård även i framtiden för att vi ska kunna erbjuda den till våra invånare och ta hand om våra invånare.
Lapinjärvellä on myös tehty hieno historiikki joka valmistui 1995 nimellä Lapinjärven historia, kaksi kieltä – yksi kunta. Olen tosi ylpeä olla lapinjärveläinen kun täällä voidaan hyvin elää molemmilla kotimaisilla ja minulla on semmoinen tunne että myös Suomella olisi ihan hyvää ottaa tunnuslauseeksi Yksi kansa – kaksi kieltä. Yhdessähän me ollaan nämäkin asiat koettu täällä Lapinjärvelläkin.
Lopuksi haluan vielä sanoa että on todella kunniakasta minulle seisoa tässä ja toivottaa teille ja itselleni hyvää sataa itsenäistä vuotta ja tästä on hyvää jatkaa isiemme ja esi-isiemme ja muiden suomalaisten hyvää työtä. Tätä tehdään kuitenkin Yhdessä – Tillsammans mikä on myös Suomi 100-vuoden tunnuslause. Jatketaan sitten yhdessä kohti valoisaa tulevaisuutta.